Uutta blogia puskee osoitteessa
http://www.lily.fi/palsta/olennaisuuksia
Pus!
Milka
keskiviikko 11. tammikuuta 2012
maanantai 19. joulukuuta 2011
Paras aika vuodesta...
...ainakin materialisteille niinkuin minä. Olen marraskuusta asti ostellut erinnäisiä asioita perustellen ne joululahjoiksi itselleni. Gossip Girlin kaikki tuotantokaudet (tähän asti), Tefalin ActiFry-masiina (Marko ei anna mun hankkia oikeeta rasvakeitintä) ja tietysti muutamia pieniä meikki- ja vaateostoksia jotka voi lokeroida joulukategoriaan.
Yhteiseksi lahjaksi saadaan Markon porukoilta osuus Ikean Hemnes-lipastoon, siihen isoon valkoiseen, ja sitten mun äiti lupas ostaa mulle Starckin Victoria Ghost-tuolia hyvin pitkälti jäljittelevän Elisabeth-tuolin Etolasta. Hintaeroa pari sataa euroa. Joojootiedän että pitäisi satsata laatuun ja designiin mutta äiti naurais päin naamaa jos pyytäisin melkein kolmensadan euron muovituolia joululahjaksi. 89€ on paljon helpommin perusteltavissa :)
Marko lupas ostaa mulle uuden kännykän, ja asetin sille suuret vaatimukset: ei mitään iso- tai kosketusnäytöllistä, ei tarvi olla nettimahdollisuutta, ei välttämättä ees kameraa. Kuhan sillä voi soittaa, laittaa tekstiviestejä ja siinä on herätyskello, kalenteri ja laskin. Ja Nokia sen pitää olla, suositaan suomalaista.
Markolle Milka-pukki tuo Star Wars-kokoelmapaketin blue-ray:nä, äitille kolme ekaa tuotantokautta Frasieria, sekä sisaruksille.. no en kerrokkaan täällä kun saattavat pannahiset käydä kurkkimassa. Kavereiden kanssa ollaan sovittu huojentavasti ettei osteta tänä vuonna toisillemme mitään. Valtava helpotus näin joulun alla, vaikka rakastankin lahjojen antamista (melkein yhtä paljon kuin niiden saamista).
Hääjuttuja pitkästä aikaa: Oon pohtinu pääni puhki erinnäisiä "party favor"-vaihtoehtoja pikkuruisista hillopurkeista (ostettuna liian kalliit/itsetehtynä liian työläät) kustomoituihin valokuviin vieraista (eihän mulla oo kaikista edes kuvia..?) ja tullut siihen tulokseen että karkilla mennään, oli se kuinka kulunut idea tahansa. Ajattelin kuitenkin tehdä homman oman näköisesti ja korkkasin Etsy-neitsyyteni tilaamalla Hey YoYo-kaupasta pillejä ja karkkikuppeja:
Joko me tehdään niin et täytetään noi valmiiksi jollain kivoilla nameilla (marianne-pallot, ranskanpastillit...) tai sitten pöytiin tulee isot laarit niitä karkkeja, joista saa sitten kauhoa kuppiinsa haluamansa määrän. Ehkäpä kuitenkin vaihtoehto A. Valmiiksi täytetyt, lautasille nätisti asetellut kupit vie vähemmän tilaa pöydistä.
Pillit laitetaan lasipurkkeihin, ja niiden mukana tulevat "viirit" koristellaan joko meidän nimikirjaimilla tai hauskoilla sanoilla/kuvioilla.
HÖ! Nythän mua kävi harmittamaan kun löysin Gaudete Kids-nettikaupasta vastaavia tuotteita ja kerkesin jo tilata ne Etsystä.. Pienen laskeskelun jälkeen tulin kuitenkin siihen tulokseen että halvemmaksi tuli tilata ne ulkomailta, sillä Gaudeten hinnat eivät ole järin kukkaroystävällisiä. Vinkkaan kuitenkin tuon nettikaupan, sillä vaikka tuotteet onkin kai suunnattu lapsille niin itse ainakin löysin vaikka mitä ihanaa sisustusesinettä ja askartelukamaa omaankin käyttöön!
...ja OI kuinka rakastuinkaan ideaan kakkupaperi-garlandeista (mikä sen suomenkielinen nimi on... köynnös?) Lilyn Likainen parketti-palstalta pöllitty idea saattaa hyvinkin koristaa esim. lahjapöydän taustaa. Kakkupapereista aion taikoa myös söppänät lautastabletit pöytiin, ei-niin-ekologinen-mutta-ah-niin-helppo tapa lisätä ripaus romantiikkaa kattaukseen.
Nyt riennän ruokatunnille, mahan mielestä on jo korkea aika...
Pus!
perjantai 25. marraskuuta 2011
Terveisiä tuonelasta...
Miä en oo ikinä kipee. Siis oikeesti ikinä. Jos olen, ni sairastan viikonlopun tai jonkun loman ajan ja oon maanantaina taas entistä ehompana duunissa. Oon viimeks ollu yli kolme päivää poissa koulusta/töistä lukion tokalla, eli vuonna 2004, ku mulla oli angiina enkä päässy sängystä ylös viikkoon. Sekin oli vaan viikko.
Maanantaina 7.11 heräsin aamuviideltä ku paleli ja hikoilutti yhtä aikaa. Menin sohvalle peittojen kanssa ja mittasin kuumeen, jota oli sillä hetkellä 38 astetta. Jäin sohvalle nuokkumaan ja seitsemältä ilmoitin pomolle etten kykene töihin, mutta nähdään keskiviikkona kuitenkin!
Olo paheni tunti tunnilta, en päässyt ylös sohvalta muuta kuin mennäkseni vessaan. Kun Marko tuli illalla puoli kuudelta himaan, makasin samassa sohvankuopassa posket kuumeesta hehkuen ja kuumemittari näytti huikeita lukemia. En ollut syönyt mitään koko päivässä ja päätä särki ihan julmetusti. Marko laittoi valot päälle, joka oli mulle liikaa joten siirryin makuuhuoneeseen, jossa nukuin koko illan. Kahdeksan pintaan Marko tuli kysymään et onko mulla nälkä. Oli, mutta pyöritin vaan päätä kun en jaksanut muutakaan.
Yö oli ihan kauhea, hikoilin peiton (ja toisenkin) ihan litimäräksi ja sitten märän peiton alla hytisin kylmästä kun hikoilu loppui.
Päivät meni melkolailla samaan tyyliin torstaihin asti, en syönyt mitään, kaikki ällötti ja jääkaapin avatessa (silloin kun jaksoin keittiöön raahautua) sieltä tulvahti niin paljon voimakkaita hajuja että se oli pakko laittaa kiinni mahdollisimman pian. Torstaina äidin painostuksesta soitin terveyskeskukseen ja sain hoitajalle ajan. Raahauduin ekaa kertaa viikkoon suihkuun jossa istuin lattialla kun en jaksanut seistä. Suihkun jälkeen nukuin tunnin verran, ja heräsin n. vartti ennen TK:n lähtemistä. Kävin oksentamassa syömättömyyttäni ja pukemisen ponnistuksesta ja AJOIN ITSE AUTOLLA terveyskeskukseen. Siellä istuin täristen väärällä käytävällä, joten aikani meni ohi ennenkuin sain käveltyä neuvontaan josta minut sitten ohjattiin oikealle käytävälle. Odotin uutta aikaa 45minuuttia jonka jälkeen hoitaja otti mut vastaan, mittasi kuumeen (39,6...) ja varasi mulle puolen tunnin päähän ajan lääkärille keuhkojen kuunteluun. Odotin sitten toiset 45minuuttia tajunlähtö lähellä lääkärin huoneen edessä.
Lääkäri sitten loppujen lopuksi kuunteli mun keuhkot ja laittoi mut pikalähetteellä KOKSiin röntgeniin. En pystynyt enää itse ajamaan autoa, joten soitin itkien TK:n vessasta äitille joka sitten lähti viemään mua sairaalalle. Röntgenissä paljastui nestettä keuhkoissa, diagnoosina keukokuume. Pääsin kotiin about puoli kuuden aikaan illalla, aloitettuani seikkailuni yhdeltä päivällä. Tänä aikana en siis myöskään syönyt muuta kuin äitin ostaman pienen mustikkakeittopurkin. Sain antibiootit kymmenelle päivälle, ja sairaslomaa loppuviikon. Mulle sanottiin että jos kuume ei oo sunnuntaihin mennessä laskenu niin pitää mennä uudestaan lääkärille.
Söin tunnollisesti sohvanpohjalla antibiootteja, mutta kun seuraavan viikon torstainakaan kuume ei ollut laskenut kuin asteen verran, varasin uuden ajan TK:n hoitajalle. Siellä todettiin että tulehdusarvot olivat laskeneet, mutta jäin silti odottamaan lääkärinaikaa. Lääkäri kuunteli jälleen paikat läpi ja määräsi eri antibiootit. Aloitin ne perjantaina 18.pvä, kuumeiltuani 38-39asteessa kaksi viikkoa ja kuume häipyi kahdessa päivässä. Ruokahalu palasi ja pystyin jo kävelemään ympäri taloa, käymään kunnolla suihkussa ja tekemään ruokaa itselleni.
Nyt olen ollut sorvin ääressä maanantaista asti ja olo on rajua yskää lukuunottamatta ihan normaali. Harmittaa vähän kun ruokahalu palasi kaksinkertaisena, varsinkin nyt kun en saa treenata vähään aikaan. Olin kaksi viikkoa lähes nälkiintymisen partaalla, ja nyt maistuu kyllä hitto kuraläpät papereineen! Täytyy olla varovainen ettei mässääminen jää päälle, sillä sairastamisen aikana pudonneet neljä kiloa ois kiva myös pitää poissa. Tottakai sieltä osa tulee takaisin kun syö normaalisti mutta jos vaikka vaan kaks? :)
Nyt mulla on mummo-olo kun avaudun vaivoistani täällä mutta tää oli mulle taas niin ennenkuulumatonta et oli pakko kirjoittaa ylös! Nyt jännittää saanko treeni-innon takaisin ja ylipäänsä KOSKA saan taas liikkua normaalisti??? Onko siellä asiantuntijoita, mikä ois hyvä aika himmailla keuhkokuumeen jälkeen?
Terveyttä kaikille muruille,
Milka
Maanantaina 7.11 heräsin aamuviideltä ku paleli ja hikoilutti yhtä aikaa. Menin sohvalle peittojen kanssa ja mittasin kuumeen, jota oli sillä hetkellä 38 astetta. Jäin sohvalle nuokkumaan ja seitsemältä ilmoitin pomolle etten kykene töihin, mutta nähdään keskiviikkona kuitenkin!
Olo paheni tunti tunnilta, en päässyt ylös sohvalta muuta kuin mennäkseni vessaan. Kun Marko tuli illalla puoli kuudelta himaan, makasin samassa sohvankuopassa posket kuumeesta hehkuen ja kuumemittari näytti huikeita lukemia. En ollut syönyt mitään koko päivässä ja päätä särki ihan julmetusti. Marko laittoi valot päälle, joka oli mulle liikaa joten siirryin makuuhuoneeseen, jossa nukuin koko illan. Kahdeksan pintaan Marko tuli kysymään et onko mulla nälkä. Oli, mutta pyöritin vaan päätä kun en jaksanut muutakaan.
Yö oli ihan kauhea, hikoilin peiton (ja toisenkin) ihan litimäräksi ja sitten märän peiton alla hytisin kylmästä kun hikoilu loppui.
Päivät meni melkolailla samaan tyyliin torstaihin asti, en syönyt mitään, kaikki ällötti ja jääkaapin avatessa (silloin kun jaksoin keittiöön raahautua) sieltä tulvahti niin paljon voimakkaita hajuja että se oli pakko laittaa kiinni mahdollisimman pian. Torstaina äidin painostuksesta soitin terveyskeskukseen ja sain hoitajalle ajan. Raahauduin ekaa kertaa viikkoon suihkuun jossa istuin lattialla kun en jaksanut seistä. Suihkun jälkeen nukuin tunnin verran, ja heräsin n. vartti ennen TK:n lähtemistä. Kävin oksentamassa syömättömyyttäni ja pukemisen ponnistuksesta ja AJOIN ITSE AUTOLLA terveyskeskukseen. Siellä istuin täristen väärällä käytävällä, joten aikani meni ohi ennenkuin sain käveltyä neuvontaan josta minut sitten ohjattiin oikealle käytävälle. Odotin uutta aikaa 45minuuttia jonka jälkeen hoitaja otti mut vastaan, mittasi kuumeen (39,6...) ja varasi mulle puolen tunnin päähän ajan lääkärille keuhkojen kuunteluun. Odotin sitten toiset 45minuuttia tajunlähtö lähellä lääkärin huoneen edessä.
Lääkäri sitten loppujen lopuksi kuunteli mun keuhkot ja laittoi mut pikalähetteellä KOKSiin röntgeniin. En pystynyt enää itse ajamaan autoa, joten soitin itkien TK:n vessasta äitille joka sitten lähti viemään mua sairaalalle. Röntgenissä paljastui nestettä keuhkoissa, diagnoosina keukokuume. Pääsin kotiin about puoli kuuden aikaan illalla, aloitettuani seikkailuni yhdeltä päivällä. Tänä aikana en siis myöskään syönyt muuta kuin äitin ostaman pienen mustikkakeittopurkin. Sain antibiootit kymmenelle päivälle, ja sairaslomaa loppuviikon. Mulle sanottiin että jos kuume ei oo sunnuntaihin mennessä laskenu niin pitää mennä uudestaan lääkärille.
Söin tunnollisesti sohvanpohjalla antibiootteja, mutta kun seuraavan viikon torstainakaan kuume ei ollut laskenut kuin asteen verran, varasin uuden ajan TK:n hoitajalle. Siellä todettiin että tulehdusarvot olivat laskeneet, mutta jäin silti odottamaan lääkärinaikaa. Lääkäri kuunteli jälleen paikat läpi ja määräsi eri antibiootit. Aloitin ne perjantaina 18.pvä, kuumeiltuani 38-39asteessa kaksi viikkoa ja kuume häipyi kahdessa päivässä. Ruokahalu palasi ja pystyin jo kävelemään ympäri taloa, käymään kunnolla suihkussa ja tekemään ruokaa itselleni.
Nyt olen ollut sorvin ääressä maanantaista asti ja olo on rajua yskää lukuunottamatta ihan normaali. Harmittaa vähän kun ruokahalu palasi kaksinkertaisena, varsinkin nyt kun en saa treenata vähään aikaan. Olin kaksi viikkoa lähes nälkiintymisen partaalla, ja nyt maistuu kyllä hitto kuraläpät papereineen! Täytyy olla varovainen ettei mässääminen jää päälle, sillä sairastamisen aikana pudonneet neljä kiloa ois kiva myös pitää poissa. Tottakai sieltä osa tulee takaisin kun syö normaalisti mutta jos vaikka vaan kaks? :)
Nyt mulla on mummo-olo kun avaudun vaivoistani täällä mutta tää oli mulle taas niin ennenkuulumatonta et oli pakko kirjoittaa ylös! Nyt jännittää saanko treeni-innon takaisin ja ylipäänsä KOSKA saan taas liikkua normaalisti??? Onko siellä asiantuntijoita, mikä ois hyvä aika himmailla keuhkokuumeen jälkeen?
Terveyttä kaikille muruille,
Milka
lauantai 5. marraskuuta 2011
Sisustusuutuuksia :)
..karmee sana!
No tässäpä kuitenkin muutama uusi juttu mitä olen haalinut meille lähiaikoina:
No tässäpä kuitenkin muutama uusi juttu mitä olen haalinut meille lähiaikoina:
Miä sain vihdoin itelleni työpisteen ja oman läppärin kuvajuttuja varten. Pöydän bongasin Jyskin tarjouslehtisestä ja kuolasin sitä ehkä kuukauden verran kunnes sain haalittua kasaan tarpeeksi fyffeä sen hankkimiseen. Eihän se siis kallis ollut, hinta taisi pyöriä jossain sadankolmenkympin kieppeillä... I love it!
Tuoli oli täällä talossa valmiina kun muutettiin, maalasin sen valkoiseksi ja se natsaa pöydän kanssa ihan superhyvin!
Vihaan meidän suihkuhuoneen kovia, kirkkaita valoja, ja koska meillä on kylpyamme siinä samassa tilassa, halusin lempeämmät valaistusmahdollisuudet katonrajaan. Pentikiltä löytyi tarpeeksi yksinkertaiset lyhdyt joihin voi kylvyn ajaksi sytyttää tuikun. Yhteensä parikymppiä.
Äiti osti itselleen pienemmän asunnon ja joutui luopumaan aika monesta ihanasta asiasta muuttaessaan parista sadasta neliöstä uuteen kotiinsa. Me saatiin tässä traagisessa tilanteessa sen vanha täyspuinen ruokapöytä, ja kuusi Ikean puista tuolia. Ne sopii paikalleen kuin nakutettu! Pöydän takana ikkunan alla on äidin vanha penkki, jossa on istuimen alla paljon säilytystilaa. Se on samaa sarjaa kuin tuolit, ja siis myös Ikeasta :)
Näitä kynttilöitä en raaski ostaa muualta kuin Ikeasta, mutta se tuo ihanan paljon valoa ja tunnelmaa, ja istuu kuin hansikas tuohon vanilja-sarjan tarjoiluvatiin. Haluaisin näitä pari kappaletta, ne voisi laittaa palamaan avotakkaamme.
Tätä lähdin Ikeasta hakemaan, kyseessä on pikkiriikkinen tekokuusi, joka näyttää mun mielestä erehdyttävän aidolta! Ostin siihen tuollaiset minihehkulampuilta näyttävät valkoiset lasipallot ja asettelin oksille myös laatikosta löytyneen valosarjan. Metalliämpäri kruunaa kokonaisuuden <3
Äitiltä meille evakkoon löysivät myös vanhat ja hauraat piianpeili, kangaspuujakkara sekä kramofoni :) Niistä ei vielä ole kuvaa kun valo on huono, eivätkä ne ole löytäneet paikkaansa. Ainiin ja vanha singerin jalka toimii kukkapöytänä väliaikaisesti olkkarissa. Yksi asia täytyy kuvata ja se on myös äidiltä saatu valkoinen Ikean peilipöytä:
Ihana.
Mulla on ollut ja tulee olemaan ihan järisyttävän paljon kuvauksia nyt lähiviikonloppuina, mm. vielä yhdet häät, vaikka luulin että sesonki ois jo ohi. No, yrittäjänä en kieltäydy lisätulosta! Varsinkin kun esim. juuri näiden kuvauksien turvin voi sitten käydä ikeassa :D Äiti muuten toi mulle toiselta ikeareissultaan eilen uuden astiaston, juuri sen minkä olin laittanut siihen aiemmin blogissa esiintyneeseen ikea-kollaasiin. Kyse on siis tästä astiastosta:
eli Arv-astiasto, hinta pyöri neljänkympin kieppeillä. Tarvitsin toisen astiaston arkilautasten lisäksi, just esimerkiksi joulukattausta varten. En voisi kuvitellakkaan syöväni kinkkua ja lanttulaatikkoa noilta superarkisilta harmailta matta-lautasilta. NÖYWEI!
Nyt kuitenkin olen yhtä astiastoa rikkaampi, ja valtakunnassa kaikki hyvin. Jään nyt odottelemaan päivän toisia asiakkaita, joiden jälkeen tulee vielä yhdet ihanat tytöt kuvaan <3 Huomenna sama meno jatkuu!
Työntäytteistä viikonloppua toivottelee
Milka
keskiviikko 2. marraskuuta 2011
Exercising? What for?
Joskus sitä kyseenalaistaa koko homman, ja noin kolmessa sekunnissa mieleen palautuu ajatus ensi kesästä. Siitä vartti eteenpäin niin olenkin jo salilla.
keskiviikko 19. lokakuuta 2011
Uusi rakkaus vol. 2564852...
Joojoo, tiedän, mut Ben on ihana!! Laittakaa eka tää video pyörimään ja kattokaa sitten vasta kuvat:
KUIN SÖPÖ?! <3
tiistai 11. lokakuuta 2011
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)